SnowPanda Education and Research consortium SERC:in asiantuntijakumppani professori Jukka Salo mukana merkittävässä jättiläispandoja koskevassa tutkimuksessa.
Vallittu PK, Varrela J, Salo J, Rengui L, Shanshan L, Shan H, Zhang H, Niemelä P: Temporomandibular joint and Giant Panda’s (Ailuropoda melanoleuca) adaptation to bamboo diet. Scientific Reports (ea48333d-19be-4e43-9160-1322e645d977)
Professorit Juha Varrella, Pekka Vallittu ja Jukka Salo tutkimassa jättiläispandan kalloa tutkimuskeskuksessa Dujiangyanissa kesällä 2019 (Kuva: Esa Vuorenmaa)
Ravinto on luonnonvalinnan kautta vaikuttanut voimakkaasti pandan purentaelimistön evoluutioon. Kasvinsyöjien poskihampaisiin on yleensä kehittynyt kasvisravinnon jauhamista helpottavia nystermiä ja ravinnonjauhamiseen liittyy olennaisesti myös leukojen sivusuuntainen liike. Vaikka panda on käytännössä kasvissyöjä niin purentaelimistön toiminta poikkeaa muista kasvisyöjistä. Avainasemassa on ollut leukanivelen ja esimolaaristen hampaiden evoluutio. Pandan purentatoiminnan tutkiminen auttaa ymmärtämään myös ihmisen purentatoimintaa ja siihen liittyviä piirteitä.
Jättiläispandan (Ailuropoda melanoleuca) bamburavinnon käyttö on askarruttanut tutkijoita jo pitkään. Panda on käytännössä kasvissyöjä ja se syö vain muutamia kymmeniä bambulajeja. Bambun syömiseen liittyy erityispiirteenä bambun varren kuoriminen ennen pureskelua, jolloin myrkyllinen kuorikerros poistetaan. Vaikka pandan hampaita on tutkittu hyvinkin paljon, ei koskaan aikaisemmin ole kiinnitetty huomiota siihen, että miksi suuret yläleuan kulmahampaat eivät estä kasvissyöjälle – ja myös ihmiselle tyypillistä alaleuan liikettä sivusuuntaan. Turun yliopiston hammaslääketieteen ja biodiversiteettiyksikön tutkijat yhdessä Kiinan pandatutkimuslaitoksen CCRCGP:n tutkijoiden kanssa ovat ensimmäisinä maailmassa löytäneet vastauksen tähän kysymykseen: pandan leukanivel on kehittynyt toisenlaiseksi kuin esimerkiksi ruskeakarhulla tai jääkarhulla. Saranamaisen auki-kiinni -liikkeen lisäksi nivel mahdollistaa bambun kuorimisessa tarvittavan leuan sivusuuntaisen liikkeen, jota urosten taistelutilanteessa tarvitsemat suuret kulmahampaat eivät kuitenkaan estä.
– Tutkimusryhmän työ moderneilla tekniikoilla pandan leuan liikkeistä ja hampaiden rakenteista antoi vastauksen tutkijoita yli sata vuotta askarruttaneeseen kysymykseen miten pandat kykenevät hyödyntämään bamburavintoa. Pandoilla bambun kuorimisessa käytettävät välihampaat (premolaarit) ovat ainutlaatuiset karhujen heimossa ja mahdollistavat myrkyllisen, sekä hampaita kuluttavia kiteitä sisältävän bambujen vihreän kuorikerroksen poistamisen. Pandojen puruvälineistön kehittyminen tutkimuksessa osoitetulla tavalla mahdollisti pleistoseenikauden alussa pandojen pääsyn loppumattoman suuren bambuaarteen äärelle ainoana suurnisäkkäänä. Ravinnon saannin välttämättömyys on muovannut leukanivelen ja hampaiden muotoa tehokkaaseen bambun varren kuorimiseen ilman, että välihampaat ovat kuitenkaan alttiita halkeamiselle, toteaa professori Pekka Vallittu. Narskutteleeko panda hampaitaan on vielä avoin kysymys, Vallittu pohtii.
– Nyt julkaistulla tutkimuksella on suuri tieteellinen merkitys, koska artikkeli ratkaisee pitkään säilyneen arvoituksen pandojen ja bambujen välisestä ekologisesta suhteesta toteaa professori Jukka Salo, joka on toiminut aktiivisesti myös Ähtärin eläinpuiston panda-hankkeessa ja pandojen asuinalueen Sichuanin Qionglai-vuorten tutkimuksessa. Turun yliopiston professori Pekka Niemelä on vastaavasti tehnyt pandoihin liittyvä tutkimustyötä pitkään alueella.
– Turun yliopisto on johtanut neljää suojeluhanketta Sichuanin panda-alueella yhteistyössä Kiinan metsähallinnon (State Forestry and Grassland Administration, SFGA) ja CCRCGP:n kanssa vuosina 1998-2008. Suomeen pandat saatiin tämän yhteistyön tuloksena ja CCRCGP tuli mukaan myös tähän ja tuleviin hankkeisiin.
Yhteystiedot:
Pekka Vallittu (email: pekka.vallittu@utu.fi; mobile: +358 40 5748200)
pandojen ekologia Jukka Salo (salo.jukka@yahoo.com, tel. 0447660232)
pandat ja bambu prof. Pekka Niemelä (pnieme@utu.fi, tel. 0500816707)
Aineisto: Turun yliopiston tiedote 9.7.2021
